kuvaileva, eri rakennustyyppejä eri kansoilla kuvaava.
Kuvaileva tutkimus patokalastuksesta, patojen rakenteista, pyydysvälineistä ja muista apuvälineistä. Vertailua sukulaiskansojen patokalastukseen.
Deskriptiivinen tutkimus ko. kansojen kosinta- ja häätavoista, tutkimus jaoteltu kuvailevaan ja vertailevaan osioon. Esillä tapojen kulkeutuminen ja lainautuminen sekä tapojen merkitykset.
Kuvaus Varsinais-Suomalaisen talonpoikaisväestön elinkeinoista, elinkeinoihin liittyvästä välineistöstä, työväen organisoinnista ja kulkuneuvoista
Ensimmäinen naisen tekemä kansatieteellinen väitöskirja! Tutkimusaiheena on pellavan ja hampun käsittely työvaiheittain ennen kehruuta. Olennaista: työmenetelmät, työkalut, ja niihin liittyneet sosiaaliset seikat: levinneisyys, kehitys ja ikä maassa, alkuperät.
Eteläpohjalaisen asuntokulttuurin erityispiirteet ja kansatieteellinen kehitys.
Perinteinen kuvaileva tutkimus Itäkarjalaisten muodostamista kalastusyhtiöistä ja kalastusoikeudesta
Mitä tuohesta on tehtyt, esineiden valmistus, käytetyt työvälineet ja alueellinen vertailu.
Kuvaus puintitavoista Suomessa, missä puitu, millaiset riihet, työtapojen ja työvälineiden kuvausta. Riihikuivatuksen historiaa ja vertailua sukulaiskansojen viljanpuinti ja kuivatustapoihin.
Kökarin saaren elinkeinoja ja niiden oranisointia kuvaileva tutkimus perinteinen kansatieteellinen tutkimus
Tanssin historian kauttta polkka-tanssin kehittyminen ja yleistyminen Suomessa. Monitieteinen, musiikki- ja kansatieteen näkökulmat.
Rukkien ja erilaisten rukkityyppien alueellinen tarkastelu sekä levinneisyyden ja ominaisuuksien rakenteellinen vertailu. Käsitellään myös kehräämisessä käytetyt raaka-aineet ja työmenetelmät vaiheineen.
Kuvaileva ja typologisoiva tutkimus suomalaisista järvenlaskuyhtiöistä, niiden tyypeistä ja levinneisyydestä.
POhjois-Euraasialaisten merilintujen massapyydystyskeinojen kartoitus. Tutkimuksen taustalla myös halu säilyttää ja selvittää vanhoja pyyntitapoja (myös kokeellisesti) , joiden harjoitus on jo loppunut.
Häälahjat, morsiusapuna kertätyt, itse valmistetut, häälahjojen anto: tilanteet, kenelle. Lahjojen merkitys morsiammen sosiaaliselle statukselle. Lahjojen merkityksen muuttuminen. Käsitellään myös tutkimusalueiden kansat, kulttuurialueet ja väestöryhmien levinneisyyteen vaikuttaneet seikat.
Sireliuksen kautta tarkastellaan kansatieteen metodeja. ideoita ja kehityslinjoja.
Pukeutumisen ja vaatetuksen sekä niiden käytön muutokset maatalausyhteiskunnassa, muoti muutosvoimana.
Mietojen alkoholijuomien valmistus ja käyttö suomen maaseudulla. Vahva kielitieteellinen ote juomien ja niiden valmistuksessa käytettyjen astioiden ja työvälineiden, alueellisten variaatioiden sekä ajallisten esiintymien kuvauksessa.
Tutkimus siitä kuinka joulun tavat ja perinteet siirtyvät ruotsinkielisestä väestöltä suomenkieliselle ja päinvastoin
Keskittyy typologisesti haarikka-astioiden valmistukseen ja päätyyppeihin, levinneisyyteen, käytettyihin materiaaleihin sekä valmistajiin.
Kulttuuriekologinen tutkimus nuottakalastajista, nuottakalastuksen menetelmistä ja muutoksesta.
Tutkimuksen pääpaino jalaskehtojen typologisissa piirteissä ja alueellisessa vertailussa. Jalaskehtojen asema kulttuurin ja kansanelämän kokonaiskuvassa.
Kulttuuriekologinen tutkimus joka on rakennettu pohjalaiskalastajan vuosirytmin ympärille. Tutkimuksessa tarkastellaan perinteisin kulttuuriekologisin keinoin elinkeinon sopeutumista ja muutosta.
Tutkimus pennalismista eli toverisorrosta sosiaalisaation ja initiaation menetelmänä suomalisessa sotilaselämässä. Tutkimusotteessa on mukana myös sosiologinen ulottuvuus ja rooliteoreettinen näkökulma
Tutkimus yhdistelmä teollista ympäristöä ja työn tutkimusta: työntekijäryhmät, tehdas tuotantolaitoksena, työyhteisönä ja elämänympäristönä. Tutkimuksessa käsitellään lasinvalmistuksen ja lasinvalmistajien historiaa, lasinvalmistajan ammatin kuvaa, työympäristöä, lasinvalmistusta ja ammatin sosiaalinen statusta.
Kaappikellojen "elämänkaari" keksimisestä, omaksumisen, vaikutuksen, väistymisen kautta uuden keksimiseen. Kaappikellot osana kulttuuria ja yhteisöä.
Suomalaisten kuistien typologisointi ja alueellinen ilmeneminen. Kuistien eri aikoina ja alueilla sekä yhteiskuntaluokissa ilmenneet funktiot.
karsikot ja ristipuut tapana ja rituaalina ja niiden piirteiden esiintyminen maantieteellisesti
Kartanoiden ja herrasväen sosiokulttuuriset suhteet sekä kartanoiden ja muun kyläyhteisön suhteiden tarkastelu osana materiaalisen ympäristön vaikutusta. Sosiaaliset suhteet ja materiaalinen maailma sukupolvia yhdistävinä tekijöinä.
Karjalaisen siirtoväen kohtaamistilanne kantaväestöön ja siirtoväen karjalaisen identiteetin sopeutuminen ja muuttuminen.
Tseremissinaisten käyttämien korujen typologisointi materiaalien ja tyypittelyn kautta. Koruilla on funktio, jossa ne ymmärretään ensisijassa koodeina (käyttötilanteet, merkitys yksilölle itselleen).
Tutkimuksessa selvitetään metsäteollisuuden ekspansion seurauksena muodostuneen ammattiryhmän ammattikulttuurille ja elämäntavalle ominaiset piirteet. Olennaisia tutkimuskysymyksiä, miten Kemijoen alueen väestö reagoi muutoksiin alueen sosiaalisessa ympäristössä, miten tukkilaisiin eri aikoina suhtauduttiin.
Historiallis-kansatieteellinen tutkimus, jonka tavoitteena on kartoittaa Pohjois-Vienan poronhoitoalueen piirteet ja kehityslinjat, sekä vertailla poronhoitoalueen kehitystä suhteessa paremmin tunnettuihin ja tutkittuihin poronhoitoalueisiin
Agraarisen lapsuuden kokemuksia ja muistoja tarkastellaan muistitiedon avulla.
Jokelan Tiilitehdas ja sen yhteydessä toiminut maatila, ja rakennustoiminta, yhteisönmuodostus sekä elämäntapa
Saaristossa asuvien naisten mielikuvat / näkemykset saariston modernisoitumisprosessista ja saariston elävänä pitämisestä.
Kalastuskulttuurin muutosta tarkastellaan yleisten yhteiskunnallisten muutosten rinnalla
lotta-aate ja toiminta (arjen toiminta ja arvot) paikallisosastoissa ennen v. 1939
Ruijansuomalaisten ja kveenien identiteettineuvottelut alkuperästä, kielestä, historiasta, kulttuurista ja vähemmistöasemasta 1990-luvulla.
Lasten leikkien ja niiden muutosta yhteiskunnallisten muutosten rinnalla luotaava tutkimus. Lasten leikkejä on tarkkailtu mm. päiväkotien pihalla ja lapsia on myös haastateltu.
Kuhmoisten kirkonkylän kulttuurimaiseman muuttumisen tutkiminen eri miljöisiin jaottelun näkökulmista
Synnytykseen ja äitiyteen liittyvä kulttuurin murros, kulttuuriset ristiriidat äitien ja kansanvalistajien välillä
Deskripitiivinen tutkimus raumalaisen työväestön elämäntavoista ja siitä kuinka ne ovat muuttuneet vuosikymmenen aikana
mm. Aikakauslehtimateriaalia hyväksikäyttäen selvitetty ihanteellisia pukeutumistapoja ja ideologiaa vaatevalintojen takana
Viininviljelyyn ja valmistukseen kuuluvat vaiheet, työmenetelmät sekä -välineet. Työnjako sukupuolen, iän ja aseman mukaan.
Sosiaalihistoriallis-kansatieteellinen tutkimus talonpoikaisen perhelaitoksen kehityksestä Vienan Karjalassa ja sen vertailualueella Pohjois-Aunuksen Rukajärven pitäjässä. Laslettin kotitalousluokitukseen pohjautuva määritelmä kotitaloustyypeistä, käsittelee myös avioitumiskäyttäytymistä.
Tutkimus maitolaitureista rakennuksina ja niiden eri funktioista; maidon keruupaikkana, tidonvälitys- ja kommunikointipaikkana, sosiaalisen kanssakäymisen paikkana, muissa mahdollisissa hyötykäytöissä sekä maitolaitureiden osakseen saama uusi kiinnostus (säilyttäminen, kulttuurimaisema, perinne).
Ympäristöetnologinen tutkimus poronhoitajakollektiiveista Kittilän Kyrössä ja Kuolan Luujärvellä
Tutkimuksen teemana on uskonnollinen turismi, ja erityisesti turistin näkökulmasta. Tutkimus selvittää, miten turistit tulkitsevat paikkoja, mitä motiiveita heillä on ja voidaanko uskonnollinen turismi nähdä yhteisöllisenä uskonnollisena kokemuksena, muuttuvatko heidän käsitykset matkan aikana, miten fyysinen ja henkinen matka kohtaavat ja miten matkailijat määrittelevät itse itsensä pyhiinvaeltajina ja turisteina (yksilö, ryhmä, usko).
Tutkimuksen aiheena ovat ulkomuseot in situ: suojelu ja musealisointi keskiössä, menneisyyden representointi, toistaalta mitä valitaan säilytettäväksi, toisaalta mitä ja miten museo representoi, mitä museo edustaa?
We'd love to hear from you. Please send questions or feedback to the below email addresses.
Before contacting us, you may wish to visit our FAQs page which has lots of useful info on Tiki-Toki.
We can be contacted by email at: hello@tiki-toki.com.
You can also follow us on twitter at twitter.com/tiki_toki.
If you are having any problems with Tiki-Toki, please contact us as at: help@tiki-toki.com
Close