Kansatieteen väitöskirjat

Kansatieteessä julkaistut väitöskirjat temaattisesti jaoteltuna aikajanalle.

Tenho Pimiä: Tähtäin idässä: suomalaisten sukukansojen tutkimus toisessa maailmansodassa

Tutkimuksessa esitellään sitä, mitä suomalaiset kansanelämäntutkijat jatkosodan aikana tekivät, missä ja minkälaisissa oloissa toimivat ja keitä he ja heidän tutkimuskohteensa tarkalleen olivat. Lisäksi avataan sotilashallinnon intressejä ja sitä, miten suomalainen kansanelämäntutkimus reagoi sodan loputtua muuttuneisiin olosuhteisiin.

Virpi Nurmi: Lasinvalmistajat ja lasinvalmistus Suomessa 1900-luvun alkupuolella

Tutkimus yhdistelmä teollista ympäristöä ja työn tutkimusta: työntekijäryhmät, tehdas tuotantolaitoksena, työyhteisönä ja elämänympäristönä. Tutkimuksessa käsitellään lasinvalmistuksen ja lasinvalmistajien historiaa, lasinvalmistajan ammatin kuvaa, työympäristöä, lasinvalmistusta ja ammatin sosiaalinen statusta.

Leena Paaskoski: Herrana metsässä. Kansatieteellinen tutkimus metsänhoitajuudesta

Tutkimuskohteena suomalaisten metsänhoitajien ammattikulttuuri 1860-l. (koulutuksen aloitus) 2000-l. taitteeseen. Olennaisia tutkimuskysymyksiä ovat: mitä on metsänhoitajuus ja miten se on käsitetty eri aikoina; ammattikultt. prosessi, miten metsänhoitajaksi tullaan, miten metsänhoitajana ollaan ja minkälaisia merkityksiä metsänhoitajuudelle annetaan.

Toini-Inkeri Kaukonen: Pellavan ja hampun viljely ja muokkaus Suomessa

Ensimmäinen naisen tekemä kansatieteellinen väitöskirja! Tutkimusaiheena on pellavan ja hampun käsittely työvaiheittain ennen kehruuta. Olennaista: työmenetelmät, työkalut, ja niihin liittyneet sosiaaliset seikat: levinneisyys, kehitys ja ikä maassa, alkuperät.

Juhani U.E. Lehtonen: U.T. Sirelius ja kansatiede

Sireliuksen kautta tarkastellaan kansatieteen metodeja. ideoita ja kehityslinjoja.

Albert Hämäläinen: Mordvalaisten, tseremissien ja votjakkien kosinta- ja häätavoista

Deskriptiivinen tutkimus ko. kansojen kosinta- ja häätavoista, tutkimus jaoteltu kuvailevaan ja vertailevaan osioon. Esillä tapojen kulkeutuminen ja lainautuminen sekä tapojen merkitykset.

Hanna Snellman: Tukkilaisen tulo ja lähtö. Kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä

Tutkimuksessa selvitetään metsäteollisuuden ekspansion seurauksena muodostuneen ammattiryhmän ammattikulttuurille ja elämäntavalle ominaiset piirteet. Olennaisia tutkimuskysymyksiä, miten Kemijoen alueen väestö reagoi muutoksiin alueen sosiaalisessa ympäristössä, miten tukkilaisiin eri aikoina suhtauduttiin.

Elina Salminen: Monta kuvaa menneisyydestä. Etnologinen tutkimus museokokoelmien yksityisyydestä ja julkisuudesta.

Tutkimuksen keskiössä ovat suomalaiset yksityiset museokokoelmat. Tutkimuskysymyksiä ovat: miten ihmiset muodostavat kuvia menneisyydestä esineiden avulla, miten menneisyys säilyy esineiden avulla ja mikä on yksityisen suhde yhteisöllisyyteen / julkiseen muistin ja kulttuuriperinnön kentässä.

Hanneleena Hieta: Mukautuva museo. Kolmen eurooppalaisen kansanelämänmuseon muutostarina 1970-luvulta 2000-luvun alkuun.

Tutkimuksen tarkoituksena on kertoa kolmen erilaisen museon tarina. Tarina kerrotaan erityisesti yksittäisten museoon vaikuttaneiden ihmisten ja museotyöntekijäsukupolvien edustajien kautta: miten museot ovat mukautuneet 1990-luvulle Tapaustutkimuksen kohteena on museoita (Suomi, Unkari, Kreikka), jotka esittelevät kansanelämää ja mukana museon suunnittelussa on ollut kansatieteilijöitä.

Kirsi Hänninen: Visiosta toimintaan. Museoiden ympäristökasvatus sosiokulttuurisena jatkumona, säätelymekanismina ja innovatiivisena viestintänä

Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin: miksi ympäristökasvatuskeskustelusta tullut ajankohtaista myös museoissa (sosiokulttuurinen tausta), minkälaisia näkemyksiä museoammattilaisilla on ympäristökasvatuksessa ja minkälainen on ympäristökasvatuksen viestinnän ja sosiokulttuurisen säätelymekanismin malli.

Bertalan Pusztai: Religious Tourists. Constructing Authentic Experiences in Late Modern Hungarian Catholicism

Tutkimuksen teemana on uskonnollinen turismi, ja erityisesti turistin näkökulmasta. Tutkimus selvittää, miten turistit tulkitsevat paikkoja, mitä motiiveita heillä on ja voidaanko uskonnollinen turismi nähdä yhteisöllisenä uskonnollisena kokemuksena, muuttuvatko heidän käsitykset matkan aikana, miten fyysinen ja henkinen matka kohtaavat ja miten matkailijat määrittelevät itse itsensä pyhiinvaeltajina ja turisteina (yksilö, ryhmä, usko).

Solveig Sjöberg-Pietarinen: Museer ger mening. Friluftmuseerna Klosterbacken och Amuri som representationer

Tutkimuksen aiheena ovat ulkomuseot in situ: suojelu ja musealisointi keskiössä, menneisyyden representointi, toistaalta mitä valitaan säilytettäväksi, toisaalta mitä ja miten museo representoi, mitä museo edustaa?

Riitta Koskinen: Kartanot ja virkatalot Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröderin tuotannossa

Schröderin tuotanto: kartanot ja virkataloarkkitehtuuri: rakennushistoria, suunnitelmat: aika ja arvot

Janne Vilkuna: Suomalaiset vainajien karsikot ja ristipuut: kansatieteellinen tapaustutkimus

karsikot ja ristipuut tapana ja rituaalina ja niiden piirteiden esiintyminen maantieteellisesti

Jukka Relas: Valta, tyyli, tila. Keisarien ja presidenttien residenssi Helsingissä 1837-1940

Presidentinlinna: rakennuksen interiöörit ja esineistö sekä rakennuksen olemus ja sen muutokset

A.O. Heikel: Rakennukset tseremisseillä, mordvalaisilla, virolaisilla ja suomalaisilla

kuvaileva, eri rakennustyyppejä eri kansoilla kuvaava.

Bo Lönnqvist: Dräkt och mode i ett landsbygdssamhälle 1870-1920

Pukeutumisen ja vaatetuksen sekä niiden käytön muutokset maatalausyhteiskunnassa, muoti muutosvoimana.

Hilkka Helsti: Kotisynnytysten aikaan. Etnologinen tutkimus äitiyden ja äitiysvalistuksen konflikteista

Synnytykseen ja äitiyteen liittyvä kulttuurin murros, kulttuuriset ristiriidat äitien ja kansanvalistajien välillä

Pirkko Sallinen-Gimpl: Siirtokarjalainen identiteetti ja kulttuurien kohtaaminen

Karjalaisen siirtoväen kohtaamistilanne kantaväestöön ja siirtoväen karjalaisen identiteetin sopeutuminen ja muuttuminen.

Sanna Kaisa Spoof: Savikkojen valtias. Jokelan Tiilitehtaan sosiaalinen ja fyysinen miljöö

Jokelan Tiilitehdas ja sen yhteydessä toiminut maatila, ja rakennustoiminta, yhteisönmuodostus sekä elämäntapa

Martti Puhakka: Rukoile ja työtä tee. Onni Puhakan kehitys innovaattorista oman tien kulkijaksi

Onni Puhakan monitahoinen henkilökuva ja arjen todellisuus, pellervolainen osuustoiminta

Pia Olsson: Eteen vapahan valkean Suomen. Kansatieteellinen tutkimus lottatoiminnasta paikallisella tasolla vuoteen 1939

lotta-aate ja toiminta (arjen toiminta ja arvot) paikallisosastoissa ennen v. 1939

Sanna Lillbroända-Annala: Från kåk till kulturarv. En etnologisk studie av omvärderingen av historiska trästadsområden i Karleby och Ekenäs

puukaupunginosien kehitys asukkaiden näkökulmisata: keskiluokkaistuminen ja kulttuuriarvoprosessit

Toivo Vuorela: Etelä-Pohjanmaan kansanrakennukset

Eteläpohjalaisen asuntokulttuurin erityispiirteet ja kansatieteellinen kehitys.

Kirsi-Maria Hytönen: Ei elämääni lomia mahtunut. Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana.

Naisten muistelukerrontaa sota-ajan ja jälleenrakennuksen palkkatyöstä: muistitietotutkimuksen ja naistutkimuksen periaatteiden mukaisesti

Hindrik Strandberg: Koppning i Finland fram till mitten av 1900-talet.

Kuppauksen historia

Osmo Vuoristo: Suomalaiset haarikka-astiat

Keskittyy typologisesti haarikka-astioiden valmistukseen ja päätyyppeihin, levinneisyyteen, käytettyihin materiaaleihin sekä valmistajiin.

Leena Sammallahti: Suomalainen kansanomainen jalaskehto

Tutkimuksen pääpaino jalaskehtojen typologisissa piirteissä ja alueellisessa vertailussa. Jalaskehtojen asema kulttuurin ja kansanelämän kokonaiskuvassa.

Sinikka Mäntylä: Länsipohjalainen kaappikello.

Kaappikellojen "elämänkaari" keksimisestä, omaksumisen, vaikutuksen, väistymisen kautta uuden keksimiseen. Kaappikellot osana kulttuuria ja yhteisöä.

Teppo Korhonen: Kuisti. Kansatieteellinen tutkimus

Suomalaisten kuistien typologisointi ja alueellinen ilmeneminen. Kuistien eri aikoina ja alueilla sekä yhteiskuntaluokissa ilmenneet funktiot.

Sirpa Wahlqvist: Sydämellä rakennetut seililaivat. Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Holmingin telakalla Raumalla 1945-1952.

Sotakorvauskuunareiden rakentaminen vaiheineen, laivanrakentajat yhteisöna ja heidän suhtautuminen sotakorvaustyöhön. Aikatasot liikkuvat ajassa ennen sotia, sotakorvausten aika ja teräslaivateollisuuteen siirtymisen vaiheissa. Sopii osoittain myös ammattiryhmätutkimukseen.

U.T. Sirelius: Sperrfischerei über den finnisch-ugrischen Völkern. Eine Vergleichende Etnographische Untersuchung. Suomalais-ugrilaisten kansojen patokalastuksesta. Vertaileva etnografinen tutkimus.

Kuvaileva tutkimus patokalastuksesta, patojen rakenteista, pyydysvälineistä ja muista apuvälineistä. Vertailua sukulaiskansojen patokalastukseen.

Niilo Valonen: Geflechte und andere Arbeite aus Birkenrindenstreifen. Unter besonderer Berücksichtung finnisher tradition. Punonta ja muut tuohityöt. Suomalaisen perinteen erityispiirteet

Mitä tuohesta on tehtyt, esineiden valmistus, käytetyt työvälineet ja alueellinen vertailu.

Matti Räsänen: Vom Halm zum Fass. Die volkstümlichen alkoholarmen Getreidegetränke in Finnland. Pellolta tynnyriin. Suomen kansanomaiset viljasta valmistetut miedot juomat

Mietojen alkoholijuomien valmistus ja käyttö suomen maaseudulla. Vahva kielitieteellinen ote juomien ja niiden valmistuksessa käytettyjen astioiden ja työvälineiden, alueellisten variaatioiden sekä ajallisten esiintymien kuvauksessa.

Tea Seppälä: Das Erbe des Weinzers. Weinbau und Weinbautechniche Neuerungen am Oberrhein von 1883 bis 1913. Viinitilallisten perintö. Viininviljelyn ja viljelytekniikoiden kehitys Rheininjoen yläjuoksulla vuosina 1833-1913

Viininviljelyyn ja valmistukseen kuuluvat vaiheet, työmenetelmät sekä -välineet. Työnjako sukupuolen, iän ja aseman mukaan.

Maarit Knuuttila: Kansanomainen keittämisen taito

Keittäminen taitona, taidon piirteet ja keittämistaidon osaajat (naiset). Ruuanlaiton historiaa, ruuanlaitto teknisenä suorittamisena, keittäjien kehollisuus, koneellistuminen ja tieteellistyminen. Keittäminen perinteen siirtymisenä sukupolvelta toiselle. Arjen rytmittyminen ruuanlaiton mukaan.

Erkki Ala-Könni: Die Polska-Tänze in Finnland. Eine Ethno-Musikologiche Untersuchung. Suomalainen polkka-tanssi. Etno-musikologinen tutkimus.

Tanssin historian kauttta polkka-tanssin kehittyminen ja yleistyminen Suomessa. Monitieteinen, musiikki- ja kansatieteen näkökulmat.

Marja-Liisa Heikinmäki: Die Gaben der Braut bei den Finnen und Esten. Suomalaisten ja virolaisten häälahjat.

Häälahjat, morsiusapuna kertätyt, itse valmistetut, häälahjojen anto: tilanteet, kenelle. Lahjojen merkitys morsiammen sosiaaliselle statukselle. Lahjojen merkityksen muuttuminen. Käsitellään myös tutkimusalueiden kansat, kulttuurialueet ja väestöryhmien levinneisyyteen vaikuttaneet seikat.

Veera Vallinheimo: Das Spinnen in Finnland unter besonderen berücksichtung Schwedischer Tradition. Kehrääminen suomessa ja ruotsalaisen tradition vaikutukset

Rukkien ja erilaisten rukkityyppien alueellinen tarkastelu sekä levinneisyyden ja ominaisuuksien rakenteellinen vertailu. Käsitellään myös kehräämisessä käytetyt raaka-aineet ja työmenetelmät vaiheineen.

Ildikó Lehtinen: Tscheremissicher Scmuck. Etnographische Untersuchung. Etnografinen tutkimus tseremissien koruista.

Tseremissinaisten käyttämien korujen typologisointi materiaalien ja tyypittelyn kautta. Koruilla on funktio, jossa ne ymmärretään ensisijassa koodeina (käyttötilanteet, merkitys yksilölle itselleen).

Anna-Maria Åström: Sockenboarne. Herrgårdskultur i Savolax 1790-1850.

Kartanoiden ja herrasväen sosiokulttuuriset suhteet sekä kartanoiden ja muun kyläyhteisön suhteiden tarkastelu osana materiaalisen ympäristön vaikutusta. Sosiaaliset suhteet ja materiaalinen maailma sukupolvia yhdistävinä tekijöinä.

Marjut Anttonen: Etnopolitiikkaa Ruijassa. Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla.

Ruijansuomalaisten ja kveenien identiteettineuvottelut alkuperästä, kielestä, historiasta, kulttuurista ja vähemmistöasemasta 1990-luvulla.

Monica Nerdrum: Skärgårdskvinnor. Tradition, modernitet och diversitet

Saaristossa asuvien naisten mielikuvat / näkemykset saariston modernisoitumisprosessista ja saariston elävänä pitämisestä.

Sonja Hagelstam: Röster från kriget. En etnologiskt studie av brevdialoger mellan frontsoldater och deras familj 1941-1944

Rintamasotilaiden ja heidän perheidensä välinen kirjeenvaihto dialogisena aika-tilat yhteen kurovana yhteydenpitona ja osana selvitymisstrategiaa poikkeusoloissa.

Pilvi Hämeenaho: Hyvinvoinninverkostot maaseudulla asuvien äitien arjessa. Etnologinen tutkimus palvelujen käytöstä ja arjen rakentumisesta.

Hermeneuttinen ja fenomenologinen tutkimus maaseudulla asuvien äitien arjessa käyttämien palvelujen tarpeesta ja saavutattavuudesta.

Harri Nyman: Uloimmalla rannalla. Luotsi- ja majakkamiesperheet asemayhdyskunnissaan

Hermeneuttinen tutkimus luotsi- ja majakkasaarten perheiden ja yhteisöjen sosiokulttuurisesta ympäristöstä.

Kimmo Lagerblom: Kaukana Kainuussa, valtaväylän varrella. Etnologinen tutkimus Kontionmäen rautatieläisyhteisön elinkaaresta 1950-1972

Lokaliteettitutkimus, jossa käytetään näkökulmana elinkaarimallia kuvatessa / tutkittaessa Kontionmäen rautatieläisyhteisön kehittymistä, elämää ja muutosta yhteiskunnan ja rautateiden modernisoitumisprosessin myötä.

Tiina-Riitta Lappi: Neuvottelu tilan tulkinnoista. Etnologinen tutkimus sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön vuorovaikutuksesta Jyväskyläläisissä kaupunkipuhunnoissa

Kaupunki sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön vuorovaikutussuhteena. Kaupunkilaisten arkielämän sekä kaupunkisuunnittelun ja -politiikan suhteutuminen toisiinsa kaupunkitiloja käsittelevissä narratiiveissa.

Matti Pöllä: Vienankarjalainen perhelaitos 1600-1900

Sosiaalihistoriallis-kansatieteellinen tutkimus talonpoikaisen perhelaitoksen kehityksestä Vienan Karjalassa ja sen vertailualueella Pohjois-Aunuksen Rukajärven pitäjässä. Laslettin kotitalousluokitukseen pohjautuva määritelmä kotitaloustyypeistä, käsittelee myös avioitumiskäyttäytymistä.

Sirkka-Liisa Ranta: Kirkonkylä Päijänteen kainalossa

Kuhmoisten kirkonkylän kulttuurimaiseman muuttumisen tutkiminen eri miljöisiin jaottelun näkökulmista

Launch
Copy this timeline Login to copy this timeline 3d

Tiki-Toki Timeline Maker - Make beautiful timelines you can share on the web Tiki-Toki Desktop - Create interactive timelines and share them on your computer

Contact us

We'd love to hear from you. Please send questions or feedback to the below email addresses.

Before contacting us, you may wish to visit our FAQs page which has lots of useful info on Tiki-Toki.

We can be contacted by email at: hello@tiki-toki.com.

You can also follow us on twitter at twitter.com/tiki_toki.

If you are having any problems with Tiki-Toki, please contact us as at: help@tiki-toki.com

Close

Edit this timeline

Enter your name and the secret word given to you by the timeline's owner.

3-40 true Name must be at least three characters
3-40 true You need a secret word to edit this timeline

Checking details

Please check details and try again

Go
Close